Kaikki tuntuu niin kodilta, että oikein hymyilyttää. Tuntuu ihanalta koulupäivän jälkeen tulla kotiin. jättää tavarat olohuoneeseen ja etsiä jotain syötävää. Katsoa neljästä viiteen Gilmoren tytöt ja sitten alkaa suunnittelemaan mitä seuraavaksi. Ehkä läksyjä, ehkä vain hengailua kavereiden kanssa tai tietokoneella. Niin vaikka yleensä olen mesessä ennen gilmoren tyttöjä, koska silloin on pienet mahdollisuudet, että joku toinenkin on hereillä siellä suomessa.
Täällä on todella paljon lunta ja lunta tulee koko ajan enemmän. Uutiset puhuu kuinka koulut joutuvat ehkä sulkemaan ovensa pariksi päiväksi, huomiseksi ja perjantaiksi. On luvattu niin paljon lunta, että on vaan mahdotonta päästä kouluun, okei ei mahdotonta kaikille, mutta niille jolla ei ole isoja neliveto autoja. Nyt vaan jännitetään onko huominen kotipäivä leikkien lumen kanssa vaiko perjantai?
Eilen teimme Brittnin kanssa hienon lumityön. Se on tyttö/nainen prom mekossa. Oikein kiva. Kädet ja kaikki, kyllä siinä aikaakin sitten vierähti mukavasti. Sen jälkeen oli hyvä tehdä vähän ruokaa. Syödä ja jälkkäriksi kuumaa kaakota, vaahtokarkkien kuorruttamana ja dibata suklaapisarakeksejä.
Viikonloppu meni leppoisasti. Ei oikein mitään tehden, kun olo ei ollut ihan parhain. Vasta maanantaina sain normaalin syömishaluni takasin. Ei siitä sitten enempää. En halua kenellekään samanlaista, en kenellekään. Lauantaina olin Rachaelin kanssa pulkkamäessä ja tuuli oli ihan tappavan kova. Poskiin oikein sattui.
Viime viikon keskiviikkona olin minnesota wildin pelissä. NHL:ää paikan päältä, siinä on kyllä sellainen kokemus jota en unohda. Vaikka peli olikin hiukan tylsä ensimäisen erän ja toisen erän lukuun ottamatta viimeisiä minuutteja. Rankkari kisassa, sitten vasta kiljuin keuhkoni pihalle kuin pieni porsas. Suomi pelasti Minnesodan. Bäkkäri ei päästänyt yhtäkään sisään ja koivu teki yhden. Edes Olli Jokinen joka oli texasin joukkueessa ei murtanut meidän kunnon niklasta. Hän on kyllä ihan suosikki pelaaja, siis se niklas.
Edeltävänä perjantaina oli tanssi esitys kokokoulun edessä. Se meni oikein mukavasti, mitä nyt muutaman virheen ehti matkan varrella tekemään. Kaikista pahin moka oli että minun parini nosti minut ilmaan liian aikaisin, niin että potkaisin ilmaa ja melkein kaaduin, onneksi en kaatunut ja pääsin hyvin loppu spagaattiin ihan oikeassa ajassa. Kamalaa kun kenellekään muulle ei huudettu kannustus huutoja, muuta kuin minulle ja minun parilleni. Voisi myös johtua siitä, että olimme ainoat seniorit ja muut oli junioreja. Vaikka miksei junnut kannustaneet omiaan, hmph. No enivei olin superstar.
Tanssi kausi olikin tuon esityksen myötä ohitse, vähän harmittaa, mutta voin aina pistää mun tossut jalkaan ja tanssia omaksi ilokseni huoneessani. Täytyy kehittää jotain sitten kun tulen takaisin suomeen jos vaan aikaa riittää. Jooga harrastus on edistynyt oikein hyvin, nyt vaan ollut viikon tauko. Pakko kyllä huomenna taas pistää joogaten. Se tuntuu oikein hyvältä. Rentouttaa mielen ja tekee mieli vaan venytellä. Venyttelyä en ole jättänyt tanssin ohella pois. Nyt kun on edes jonkun verran venyvä, niin siitä oikein nauttii. Jotenkin helpompi olla kun jalan saa nostettua ylös pitäen kädellä kiinni. Voitte vaan kuvitella tuon poseerauksen *kikatus*
Jakso on lopuillaan ja nyt on kova arvosanojen nosto menoillaan. Pakko tehdä kaikki taas viimetingassa, minä en kyllä tiedä, miten saisin organisoitua itseni. Täytyy yrittää kehittää jokin menetelmä itselleen. Jokin hmmm no kyllä minä sen vielä löydän. Olen iloinen että tulee olemaan paljon uusia aineita, kuten näytteleminen, englanti ja ekonomia. Olen myös iloinen että fysiikka jatkuu taas, olen odottanut. Ainut mistä en ole niin iloinen on amerikan historia. Se on niin tylsää ja pyh no on se hyvä tietää miten asiat on täällä olleet. Vaikka perustiedot on jo jotenkin hallinnassa, mitä nyt yläasteella on hissan tunnilla oppinut.
Olen oppinut arvostamaan erilaisuutta todenteolla. On hauskaa kun koulussa kaikki näyttää niin erilaisilta. Vain 50% meidän koulun oppilaista on valkoisia, toinen puolisko on niin sanottuja värillisiä, meksikolaisia, somaleja, afrikan-amerikkalaisia, intialaisia, aasialaisia yms. Voitte vaan kuvitella miltä meidän koulu kuulostaa kun siellä puhutaan englantia pää osin. mutta ihan kamalasti kuulee muita kielijä. Sitten vielä suomeakin joskus kun minun kaverit moikkaa ja “Mjina rrrraaakasta sinu” Hih kauheen kivaa. Minullakin muunlaisia kavereita kuin vain valkoisia. Yksi sunnuntai ilta menin elokuviin kolmen pojan kanssa, yksi oli valkoinen, yksi musta ja yksi meksikolainen. Se oli hauskaa.
Täytyy alkaa valmistella itseään ensiviikon perjantaihin. Hahahah minäpä lennän viikoksi Floridaan. Repikääs siitä! Floridaan, sinne missä appelsiinit kasvaa ja aurinko paistaa. Ennen sitä minä menen nukkumaan. Hasta la manana!
Wow, HYVÄÄ MATKAA FLORIDAAN!
Edelleen kuulostaa hyvältä kuulla, että viihdyt siellä. Tuutkohan sää takas ollenkaan??????
vaari tuossa vieressä hymyilee ja tutustuu sun blogiin:)
täältä kovasti terkkuja…mamma siis kirjoittaa
Huisia! Mitä sää Floridassa teet!?
Näin täällä Turuus…heh. Tsemppiä sinne lumen keskelle! Kai se kevät aika pian sielläkin jo koittaa?
Täällä on oikein keväinen ilma; aurinko paistaa ja lämpötila plussan puolella – auringossa 14 astetta meidän mittarin mukaan!
älä tyttö ollenkaan leuhki siellä
mukavaa matkaa vaan, älä polta nenääsi siellä helteessä.olipa mukavaa että nhl- peli oli mieleinen kokemus..
Moikka vaan, täältä Korpilahdeltakin..Kiva kuulla, että elämä maistuu, niin sen pitääkin. Nauti Floridan auringosta ja syö paljon appelsiineja! Terkut kaikilta!!
Vai että Floridassa…siellähän sitä minäkii..Tuli ihan nostalginen olo kun kuulin matkastasi. Snif. NAUTI JA ELÄ…I´m soooo happy for you darling!!